Blogikirjoituksia

Loppuvuosi 2020

Loppukesä ja alkusyksy meni pitkälti ikkunoita kunnostaessa. Ikkunat olivat peräisin tulopalossa pahoin kärsineesti vapaa-ajanasunnosta. Yhteensä kunnostettavia ikkunanpuitteita olki yli 40 kappaletta. Ikkunat olivat kärsineet huomattavia palovaurioita ja monista puitteista oli särkynyt ikkunaruutuja. Lisäksi ikkunoissa oli vanhoja lahovaurioita, jotka vaativat myös korjaamista. Isoin työ oli valmistaa ikkunoihin uusia osia palaneiden ja lahonneiden osien tilalle. Alla esimerkki korjatusta ikkunankarmista.

Korjauksiin käytettiin tiheäsyistä ja tervaksista tyvimäntyä, jotta korjatut kohdat kestäisivät hyvin tulevaisuudessa. Ikkunoista poistettiin myös kaikki vanhat maalikerrokset ja kaikki ehjät ikkunaruudut irrotettiin puitteista ennen uutta lasitusta. Lasitus toteutettiin perinteiseen tyyliin pellavaöljykitillä. Rikkoutuneet ruudut uusittiin venäläisellä konelasilla, jota myös vetolasiksi kutsutaan. Konelasi on laadultaa epätasaisempaa kuin nykyaikainen tasolasi ja soveltuu näin paremmin vanhojen ikkunoiden korjaamiseen. Tämän kunnostettavan kohteen ikkunat oli valmistettu 1930-luvulla, jolloin vetolasin käyttö oli yleistynyt ja alkanut korvaamaan puhallettua lasia ikkunoissa. Ennen maalaamista ikkunat käsiteltiin Hydrofob-pohjustusöljyllä, joka suojaa puuta kosteudelta ja mikrobeilta. Ikkunat maalattiin Osmocolorin ikkunamaalilla, joka on hengittävä luonnonöljymaali pellavaöljymaalin tapaan, mutta kyseinen maali kuivuu huomattavasti nopeammin kuin pellavaöljymaali. Ikkunoiden ulkopinta maalattiin Teho ikkunamaalilla, jolla ikkunat oli aikaisemminkin maalattu. Alla kuvia ikkunoiden puukorjauksista sekä pakettiauton takatilaan rakennetusta ikkunatelineestä, joka mahdollistaa ikkunoiden kuljettamisen niitä vahingoittamatta.

Edellä mainittu ikkunaprojekti jatkuu kesään 2021 asti ja siihen liittyviä töitä toteutettiin pienissä erissä pitkin syksyä ja talvea. Valmistuneet ikkunat vietiin kunnostettavan vapaa-ajanasunnon rantasaunalle odottamaan asennusta.

Syksyn aikana verstaalla työharjoittelua suoritti ansiokkaasti Henri Horppu. Horppu opiskeli restauroinnin artenomiksi Kakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja suoritti verstaalla viimeistä harjoittelujaksoa ennen valmistumistaan ja osallistui moniin syksyn aikana toteutettuihin huonekalujen restaurointeihin. Näihin töihin lukeutuivat muun muassa senkin ja vanhan ompelukoneen puuosien pintakäsittelyn uusiminen sellakalla puleeraamalla. Koivuviilutetusta senkistä poistettiin vanha ja halkeillut nitroselluloosalakka kannesta etanolihauteella. Sama lakanpoistokäsittely toteutettiin ompelukoneen kannelle. Lakanpoiston jälkeen pinnat lakattiin puleeraamalla kiiltäviksi. Lakkapinnat uusimalla saatiin puupintojen elävä kuvio uudelleen näkyviin. Alla olevissa kuvissa näkyy ompelukoneen ja senkin kannen puleeratut pinnat.

Verhoilutöiden osalta toteutettiin sohvan ja kahden kertaustyyliä edustavan pikkutuolin verhoilut. Verhoiltavien kalusteiden vanhat kankaat ja koristenyörit vaihdettiin uusiin ja tuolien pintakäsittelyn saamat kolhut retusoitiin. 

Pintakäsittely uusittiin myös vanhasta kahdenistuttavasta pulpetista, joka oli kärsinyt ulkovarastossa säilytyksessä homevaurioita. Pulpetin pinta oli kauttaaltaan mustien pilkkujen peitossa, joiden poistaminen tapahtui teräsvillalla ja etanolilla. Pintojen puhdistuksen jälkeen valmistettiin pellavaöljystä ja pigmenteistä alkuperäistä vastaava maali, jolla pinnat käsiteltiin. Alla yksityiskohta pulpetin laukukkaan pinnan puhdistamisesta ja oikealla kuva valmiista pulpetista.

Haastavin yksittäinen loppuvuodesta toteutettu huonekalun kunnostus oli tammisen vitriinikaapin restaurointi. Kaappi on osa 1920-valmistuneen höyryhinaaja Hans Nilsenin kalustoa. Hans Nilsen upposi laituriin keväällä 2019 ja ehti olla upoksissa parin  viikon ajan ennen nostamista. Kaapin pintakäsittelystä tai liitosten liimauksesta ei ollut mitään jäljellä, kun kaappi tuotiin verstaalle. Lisäksi kaapin helat olivat värjänneet tammen mustaksi monin paikoin. Kappin restaurointi alkoi helojen irrottamisella ja vanhojen verhoilukankaiden poistamisella. Tammen tummuneet kohdat käsiteltiin oksaalihapolla, jolla tummentumat saatiin poistettua, jonka jälkeen kaapin pintakäsittelyn pystyi aloittamaan. Kaappi pintakäsiteltiin sellakalla ja kaapin yläreunaa kiertäneen koristelistan upotukset petsattiin mustaksi. Kasaaminen toteutettiin nahkaliimalla. Kaapin takaseinään liimattiin Nevotexin Afrodite-kangas. Asiakkaan tehtäväksi jäi kaapin lasiseinien ja -hyllyjen asentaminen. Alla vasemmalla kuva lähtötilanteesta, keskellä kuva kaapin ovissa olleista värjäytymistä ja oikealla kuva valmiista kaapista.

Ikkuna-asenusten kevät

Alkuvuoden 2021 määritteli pitkälti tulipalossa pahoin palaneen vapaa-ajanasunnon kunnostettujen ikkunoiden asennus. Asennus oli tarkoitus alunperin suorittaa vuoden 2020 lopussa, mutta lattian alapuolisten hirsien sammutusveden aiheuttama kosteus viivästytti lattian rakennusta ja sitä myöten ikkunoiden asentamista. Ikkunat, verannan pariovet ja rakennuksen väliovet pääsi asentamaan helmi-maaliskuun vaihteessa. Ovien maalaamiseen käytettiin Uulan Into-kalustemaalia, joka on vesiohenteinen öljymaali ja soveltuu sisäpuitteiden sekä ovien maalamiseen. Alla esimerkki palaneen välioven puukorjauksesta sekä valmiit verannan pariovet.

Ikkunoiden asentamisen jälkeen rakennuksen alakertaa pystyttiin alkaa lämmittämään, mikä helpottaa tulevia työvaiheita rakennuskohteessa. Ikkunankarmien tiivistämiseen käytettiin perinteiseen tapaan pellavarivettä. Asentamisen yhteydessä saranoitiin ikkunoiden sisäpuitteet, jotka olivat aikasemmin olleet poisnostettavia. Ikkunoiden saranoimisella lisättiin ikkunoiden käyttömukavuutta. 

Alkuvuodesta työharjoittelua verstaalla suoritti puuseppäopiskelija Sanna Suomalainen. Suomalainen osallistui huonekalujen pintakäsittelyjen uusimiseen ansiokkaasti. Huonekalupuolella tehtiin muun muassa korulippaan, kahden Domus-tuolin, fanetti-tuolin sekä kirjoituspöydän pintakäsittelyn uusiminen. Fanetti-tuolin istuimen repeytynyt viilu paikattiin ja tuolin pinta käsiteltiin sellakalla. Korulippaan kulunut pintakäsittely tasoitettiin ensin mahonkipetsillä ja sen jälkeen pinta puleerattiin sellakalla. Ennen pintakäsittelyä korjattiin korulippaan kannessa ja pohjassa olleet halkeamat. Alla kuvat korulippaasta ennen ja jälkeen restauroinnin.

Laajin huonekaluihin liittyvät restaurointikokonaisuus toteutettiin kolmelle biedermeierpikkutuolille, renkailla varustetulle baarikaapille sekä 1800-luvun alussa valmistuneelle empirekirjoituspöydälle. Tuolien verhoilu uusittiin ja pintakäsittelyn sävyeroja tasoitettiin sävytetyllä sellakalla. Baarikaapin kannen pahoin vaurioitunut viilu uusittiin kauttaaltaan ja uusi viilu liimattiin paikalleen nahkaliimalla. Liimauksen jälkeen viilu petsattiin alkuperäistä vastaavaan sävyyn ja lakattiin sellakalla. Kannen irrotetut listat liimattiin paikalleen ja kannen päälle leikattiin sopivan kokoinen lasilvevy suojaamaan kantta vaurioilta. Alla kuvat baarikaapin kannesta ennen työn aloittamista, uusitun viilun kanssa ja viimeisenä koko kaappi valmiina.

Empirepöytä oli kärsinyt auringonvalon aiheuttamista haalistumista ja vanha lakka oli monin paikoin halkeillut ja haalistunut. Pöydän keskellä oleva verka oli haalistunut ja repeillyt useasta kohdasta. Lisäksi osa pöydän avainkilvistä ja koristelistoista oli kadonnut. Pöydän restaurointi aloitettiin poistamalla vanha verka ja lakka pöydön kannesta. Vetolaatikoiden etusarjoista poistettiin myös vanha lakka ja kaikki lakatut pinnat puleerattiin sellakalla. Ennen puleerausta kaikki puupinnat petsattiin mahonkipetsillä, jolla tasoitettiin viilussa olleet värisävyerot. Puuttuvat koristelistat veistettiin mahonkia vastaavasti puulajista ja liimattiin paikalleen kalaliimalla. Pintakäsittelyn jälkeen kanteen liimattiin uusi verka nahkaliimalla ja puuttuvat avainkilvet veistettiin naudanluusta. Avainkilvet liimattiin paikalleen luuliimalla. Kannen päällä olleen laatikoston haalistunut lakka poistettiin ja pinta käsiteltiin uudestaan mahonkipetsillä ja sellakalla. Alla kirjoituspöytä ennen ja jälkeen restauroinnin.

Loppuvuosi 2019

Syksyllä 2019 kunnostettiin isoisäni enon valmistama lipasto, joka oli myöhemmin maalattu turkoosilla maalilla. Lipasto on valmistettu 1920-luvun lopussa ja annettu häälahjaksi vuonna 1931. Lipastosta poistettiin maali ja liitokset liimattiin nahkaliimalla. Maalinpoiston jälkeen lipasto petsattiin pähkinäpetsillä ja lakattiin sellakalla. Lopputulos on lähellä lipaston alkuperäistä ulkoasua. Lipaston yksityiskohtiin kuuluvat koristeveistetyt seppeleet ovissa, reunoista viistetty peili sekä koristelasit lipaston päällä olevissa kaapinovissa. Lipaston kunnostamisesta vastasi pitkälti työharjoittelua suorittanut restauroinnin artenomiksi opiskeleva Meli Lankiala. Kuva valmiista lipastosta alla.

Toinen loppuvuodesta valmistunut lipasto on valmistettu tammesta. Lipasto oli maalattu valkoisella maalilla ja haluttiin palauttaa alkuperäistä vastaavaksi. Lipastosta poistettiin valkoin maali maalinpoistoaineella, jonka jälkeen alta paljastunut puupinta petsattiin tasaiseksi. Petsipinnan tasaamisen jälkeen lipasto lakattiin sellakalla. Petsauksella ja lakkauksella lipaston eläväinen puupinta pääsi oikeuksiinsa. Vasemman puoleinen kuva on lipastosta maalinpoiston jälkeen ja oikealla kuva valmiista lipastosta.

Vuoden 2019 viimeisenä työnä toteutin Singer-ompelukoneen pöydän sekä koneen suojakotelon restauroinnin. Pöytä oli kärsinyt vanhoille ompelukoneille tyypillisistä öljyvahingoista ja lakkapinta oli kulunut monin paikoin puhki. Kaikkia öljyn aiheuttamia tummentumia ei pystynyt poistamaan pöytälevystä mutta muutoin sain tasattua väriä poistamalla vanhan kuluneen lakan ja lakkaamalla pöydön uudestaan sellakalla. Pöytälevy lisäksi kunnostin koneen suojakotelon. Suojakotelon liitokset olivat auenneet ja pinnan viilu oli paikoin irronnut. Kotelon yläosaa koristaa pähkinäjuuriviilu. Kotelon yläosasta poistin vanhan lakan, jotta viilun kiinnittäminen olisi helpompaa. Lakanpoiston jälkeen kiinnitin viilun ja liimasin liitokset kalaliimalla. Liimausten jälkeen lakkasin kotelon sellakalla. Kuva kotelosta valmiina alla.