Syksyllä 2019 kunnostettiin isoisäni enon valmistama lipasto, joka oli myöhemmin maalattu turkoosilla maalilla. Lipasto on valmistettu 1920-luvun lopussa ja annettu häälahjaksi vuonna 1931. Lipastosta poistettiin maali ja liitokset liimattiin nahkaliimalla. Maalinpoiston jälkeen lipasto petsattiin pähkinäpetsillä ja lakattiin sellakalla. Lopputulos on lähellä lipaston alkuperäistä ulkoasua. Lipaston yksityiskohtiin kuuluvat koristeveistetyt seppeleet ovissa, reunoista viistetty peili sekä koristelasit lipaston päällä olevissa kaapinovissa. Lipaston kunnostamisesta vastasi pitkälti työharjoittelua suorittanut restauroinnin artenomiksi opiskeleva Meli Lankiala. Kuva valmiista lipastosta alla.

Toinen loppuvuodesta valmistunut lipasto on valmistettu tammesta. Lipasto oli maalattu valkoisella maalilla ja haluttiin palauttaa alkuperäistä vastaavaksi. Lipastosta poistettiin valkoin maali maalinpoistoaineella, jonka jälkeen alta paljastunut puupinta petsattiin tasaiseksi. Petsipinnan tasaamisen jälkeen lipasto lakattiin sellakalla. Petsauksella ja lakkauksella lipaston eläväinen puupinta pääsi oikeuksiinsa. Vasemman puoleinen kuva on lipastosta maalinpoiston jälkeen ja oikealla kuva valmiista lipastosta.

Vuoden 2019 viimeisenä työnä toteutin Singer-ompelukoneen pöydän sekä koneen suojakotelon restauroinnin. Pöytä oli kärsinyt vanhoille ompelukoneille tyypillisistä öljyvahingoista ja lakkapinta oli kulunut monin paikoin puhki. Kaikkia öljyn aiheuttamia tummentumia ei pystynyt poistamaan pöytälevystä mutta muutoin sain tasattua väriä poistamalla vanhan kuluneen lakan ja lakkaamalla pöydön uudestaan sellakalla. Pöytälevy lisäksi kunnostin koneen suojakotelon. Suojakotelon liitokset olivat auenneet ja pinnan viilu oli paikoin irronnut. Kotelon yläosaa koristaa pähkinäjuuriviilu. Kotelon yläosasta poistin vanhan lakan, jotta viilun kiinnittäminen olisi helpompaa. Lakanpoiston jälkeen kiinnitin viilun ja liimasin liitokset kalaliimalla. Liimausten jälkeen lakkasin kotelon sellakalla. Kuva kotelosta valmiina alla.